Menestystä alkavana vuonna!

Sunnuntai 31.12.2017 klo 17.55

Jokaisella on mahdollisuus tehdä alkavasta vuodesta parempi, itselle ja muille.

Onnea, terveyttä, turvallisuutta, menestystä ja iloa!

Joulun iloa jokaiselle!

Torstai 21.12.2017 - Kristiina Sunell

Pahasti syrjässä

Lauantai 16.12.2017 - Kristiina Sunell

Syrjäytyminen mainitaan usein suurimpana turvallisuusuhkana. Toiset puhuvat "syrjäyttämisestä" joka saattaakin paremmin vastata tilannekuvaa.

Näyteikkkunoita rikkovat, Suomen lippuja ja autoja polttavat anarkistit ovat vain paremman tekemisen puutteessa riehuvia huomionhakuisia onnettomia. Heiltä ei voi syyntakeellisuutta edellyttää. Naamioin peitetyt kasvot ovat surullinen, joskin suhteellisesti ottaen vähäinen osa syrjäytymisen ongelmaa.

Isojen kaupunkien vaaleilla valituilta valtuutetuilta edellyttää huomattavasti enemmän vastuuntuntoa kuin heidän äänestäjiltään. Kun kaupunginvaltuuston enemmistö syrjäyttää monen eri oikeusasteen päätökset määritellessään uudelleen laillisen maassaolon edellytykset ja liittää laittomaan oleskeluun poikkeuksellisen laajat etuudet, voi eduskunta puolestaan vain reagoida lisäämällä velanottoa ja vähentämällä jostain muualta. Selvityksen valmistumistumiseen tarvittavaa kahta viikkoa tai kustannusarviota ei kiireessä ehditty odottaa. Päätöksen aiheuttama polarisoituminen lisääntyy yhtä nopeasti kuin sen syiden kummastelu.

Sisältääkö sananvapaus myös vapautuksen vastuusta? Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan salaiseksi luokiteltuja, turvakriittisiä asiakirjoja voi, ja pitää julkistaa. Esitetyn selittelyn  johdonmukaisuus vaikuttaa todellisuudesta syrjääntyneeltä. "Asiakirjan leimaaminen salaiseksi on samanlainen viranomaisen päätös kuin vaikka toimeentulotuen myöntäminen. Sitä pitää ja saa arvioida kriittisesti. Asiakirjojen salaisuutta pohtiessa onkin hyvä miettiä, onko näin tiukka salaisuus enää jatkossa perusteltua?" Mietintä lienee jo tehty, toimeentulotukipäätökset siis verkkosivustolle. Julkaistaanko terveystiedot seuraavaksi vai kiinnostaisiko lukijoita enemmän ns. Tiitisen lista? Yhtäältä väitetään pelättävän turvallisuustiedustelun aiheuttamaa yksilönsuojan kaventumista. Samassa artikkelissa kuitenkin vaaditaan perustellusti salaiseksi luokitellun ja kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeän tiedon julkistamista. 

Merkittävin turvallisuusuhka on demokraattisen päätöksenteon syrjäyttäminen. Jos oikeusvaltiossa kriittisen ja avoimen keskustelun perusteella havaitaan tarve muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä, lakimuutosten pitää tapahtua demokraattisesti vaalien kautta - ei niin, että jokainen omien mielihalujensa kautta noudattaa tai on noudattamatta lakeja. 

Onnea, satavuotias Suomi!

Keskiviikko 6.12.2017 - Kristiina Sunell

Tänään, Suomen satavuotisjuhlan päivänä, muistamme heitä joiden ansiosta me saamme juhlia vapaata kotimaatamme. Itsenäisyydestä on maksettu kalliimpi hinta kuin mitä keneltäkään voisi koskaan vaatia.  Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 noin 100 000 suomalaista, maatamme puolustanutta miestä menetti henkensä. Moni taisteluista selvinnyt menetti terveytensä.

Miehet eivät jättäneet Suomea sodan vuosina. He olivat puolustamassa maatamme. Lapset lähetettiin turvaan etenkin kaupungeista, joita pommitukset uhkasivat pahimmin. Yhteensä lähes 80 000 lasta siirrettiin naapurimaihimme Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Lapsista noin 65 000 palasi takaisin Suomeen.

Arvostamme, hiljennymme katsomaan seppeleenlaskuja. Kiitollisuuteen on aihetta. Geopoliittisten faktojen vuoksi itsenäisyys ei ole edes lähialueillamme "saavutettu etu" tai itsestäänselvyys tänäkään päivänä. 

Suomen satavuotispäivänä saa olla ylpeästi suomalainen, jopa kansallismielinen. Enpä näe siinä mitään puolustelemisen syytä minään muunakaan päivänä. Suomalaisen sananparren mukaan on tunnettava oma arvonsa ja annettava arvo toisellekin. Molemmat yhtälön puolikkaat ovat yhtä tärkeitä, jopa toistensa edellytyksiä. 

Illalla sytytän kynttilän isoisälleni Eric'ille, toisen muille hänen kohtalonsa jakaneille, kolmannen kaikille Suomen vapauden puolesta taistelleiden muistolle ja neljännen teräsnaisille, lotille.

Juhlavaa satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää!

Sadan vuoden säikeitä

Torstai 9.11.2017 - Kristiina Sunell

Maanpuolustusnaisten Liitto Varsinais-Suomen piiri ry järjesti 8.11.2017 Lotta-illan Heikkilän kasarmilla. Lotta Maire Wessman (93 v) ja pikkulotta Raili Eerola (91 v) jakoivat kokemuksiaan Isänmaan eteen tekemästään työstä.  Turun Maanpuolustusnaiset ry:n Marjatta Jokinen kertoi Turun Lottien historiasta.

Sain kunnian lausua tilaisuuden päätössanat.

"Arvoisat naiset ja herrat, sotilaskotisisaret, maanpuolustusnaiset, ennen kaikkea: Lotat - kiitos.

Tahto, halu auttaa, rohkeus, uskallus, kunnioitus. Ne ovat kaikki läsnä näissä tarinoissa, palassa satavuotiaan Suomen historiaa ja osana jaettua menneisyyttä. Kerrotut kokemukset punovat yhteen itsenäisen Suomen tarinan säikeitä - ja näin, myös tulevaisuuttamme. Lottien rohkeuden ja omistautumisen ansiosta nykyisyys on mahdollinen ja saamme juhlia itsenäistä Isänmaata.

Itselläni on kymmenen vuoden työstä myönnetty Lotta-merkki. Sain sen isovanhempieni jäämistöstä. Kummalle isotädilleni se aikoinaan kuului, mitä tarinoita siihen littyi, en saa koskaan tietää. He eivät ole sitä enää kertomassa. Kovin paljon vaiettua, liian paljon unohdettua. 

Lottamme ovat ja olivat teräsnaisia. Teräsnaiset eivät ole katoava laji, näen nytkin monta sellaista yleisön joukossa. Kriisit ja uhkakuvat ovat nykyäänkin läsnä, uusin tavoin. Rohkeutta, halua auttaa ja tahdonvoimaa tarvitaan edelleen.

Kaikkea tulevaisuuden tuomaa ei voi määrätä, ei edes arvata. Mutta tulevaisuus ei vain tapahdu vaan se myös tehdään. Millaiseksi - se riippuu meistä itsestämme.

Rakkaus isänmaahan, yhteisöllisyys - Lottiemme perinne kantaa edelleen. Jokainen päivä.

--

Eri veteraanijärjestöillä ja yhdistyksillä on merkittävää kerättyä varallisuutta. Heitä, joiden ansioiden ja uhrausten vuoksi varoja edelleen kerätään, ei ole montaa jäljellä. Olisi kohtuullista jakaa kertyneet varat muutoinkin kuin hautausavustuksina, avokätisesti ja kitsastelematta. Ja viivyttelemättä.  "Enemmän kukkia eläessä, haudalla ne ovat turhia."

Merkityksiä ja tarkoituksia

Keskiviikko 25.10.2017

Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar  ...vai pitäisikö aloittaa "Hei vaan ja henkilökohtaisesti tervetuloa"

Poliittisesti korrektit ilmaisut ovat saamassa koomisia piirteitä. Stockan Hullut Päivät tulisi nimetä uudelleen, jos vain mahdollista. Sopisiko "Ihan tavalliset päivät" vai olisiko "Hupsut Päivät" parempi? Ehkä joku silti närkästyisi, toinen saattaisi pitää kyseistä kielenhuoltopyrkimystä hullunhauskana. 

Opetushallituksen tukimateriaalin mukaan poikia ja tyttöjä pitäisi puhutella nimeltä, jotta vältyttäisiin sukupuolen ylenpalttiselta korostamiselta. Ohjeistuksen tulkinnat ovat saattaneet olla pillastuneen yliampuvia. Olisiko silti kaukaa viisasta antaa kaikille lapsille sukupuolineutraali etunimi, kuten vaikka Tuisku, Muisto, Kaino tai Vieno? Sitä sopii kysyä kadunmieh...kadunhenkilöltä tai Aamulehden terminologia-osastolta. Tuskin naisten asemaa parannetaan vain puheilla sen enempää kuin vakiintuneita termejä muuttamallakaan. Sanojen merkitys muotoutuu niiden käytön mukaan.

Jotkin sanat, jopa värit saavat lisämerkityksiä joita ei edes Orwell'in ajatuspoliisi voi estää. Toiset sanat ja ilmaisut puolestaan menettävät alkuperäisen merkityksensä tai laimenevat. Sanapari saattaa olla näennäisesti ristiriitainen. Onko "kamalan kaunis" upeampi kuin "hirveän hieno"? Ilmaisua "ulkomaalaisen näköinen" paheksutaan. Mitä pahaa ulkomaalaisissa on? Vaikkapa Japanissa saatan vaikuttaa ulkomaalaiselta. En kuitenkaan näe syytä nousta uuninpankolle mielenpahoittamista julistamaan.

Merkkien arvolataus riippuu usein asiayhteydestä, kulttuurista tai historiasta. Peukuttaminen on Suomessa positiivinen ele, Afganistanissa ja Kreikassa se on kuulemma loukkaavaa. Auton takapuskurissa oleva pelkistetty kalan kuva ei välttämättä tarkoita kuljettajan olevan kalastaja - symboli on pari tuhatta vuotta vanha, kristittyjen vainojen aikana käytetty tunnus. Mummolleni sateenkaari tarkoitti vain sääilmiötä ja leijonariipus oli hänen mielestään koru ilman sen kummempia sivutulkintoja. 

Entisellä työkaverilla oli tapana huudahtaa "kiehtovaa" jos palaverin kulku kävi hänen mielestään sekavaksi. "Hyvä keskustelu" tarkoitti turhaa jankuttamista. Vieraammat pitivät häntä äärimmäisen kohteliaana, työporukka sarkasmiin taipuvaisena veikkona. Siitä on jo kymmenisen vuotta. Varmuuden vuoksi vältän edelleen näitä ilmaisuja, onhan meillä paljon yhteisiä tuttavia. 

Ei ole niinkään tärkeää mitä sanotaan, vaan mitä tarkoitetaan. Sanat eivät muuta todellisuutta vaikka todellisuus pyrkii muuttamaan sanoja. And the same in English.

Tämän epätieteellisen analyysin kirjoitti konemies ja maanpuolustusnainen, ollen yksi ja sama henkilö

Yrittäjien kirkkopyhä

Lauantai 14.10.2017

Peukkuja pidellessä - miten käy toimistotilojen?

Maanantai 9.10.2017 klo 19.40

Tätä kirjoittaessani kaupunginhallitus tekee päätöksen kirjaston mahdollisesta laajentamisesta Postin entisiin tiloihin. Hintalappua hankkeelle kertyisi liki miljoona euroa, joka katettaisiin pääosin lainavaroin. Esityslistalla olevaan asiakohtaan liittyy läheisesti yrittäjyys, tällä kertaa yrittäjien toimistotilat. Ne poistetaan mikäli kirjaston laajennus käsittää Postin lisäksi myös yrittäjien vuokraamat toimistotilat. Nykyisille yrityksille ei ole toimistotiloja, eikä näin uusillekaan. Voiko ongelman myönteistää: "Kaupungissa on enemmän asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä kuin tänne mahtuu"?

Kaupungin 2020- strategian perusteella  ”Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille" olettaisi päätökselle löytyvän selkeät suuntaviivat, semminkin jos yritysvaikutuksia arvioidaan. 

Maanantai-illan kokoussarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettävä selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022. Kaupunginjohtajan pohjaesitys on neuvottelujen aloittaminen messujen järjestämisestä. Valitaanko nyt rohkea elinvoimaisuuteen panostaminen vaiko hiljainen "antaa olla vanhallas vaan"- kanta, määrittelee pitkälti sen millainen kaupunki Naantali tulevaisuudessa on. 

Yrittäjäyhdistykseltä ei kantoja ole kumpaankaan asiaan kysytty, joskin kentältä tulleita monia mielipiteitä on päättäjille pyytämättä tarjottu. Päättäjät ovat omat kantansa asuntomessuasiaan kertoneet jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja, strategia on edellisen valtuuston hyväksymä. Strategia ei "jalkaudu", se jalkautetaan.

--

Päivitys 10.10.2017 klo 15:57

Kirjaton laajennuksesta myös pienyrittäjien toimistojen tilalle on virinnyt keskustelua, jossa on toivottu yrittäjien toimitilatarpeen selvittämistä vastustaneita KH:n jäseniä lähestyttävän vain sähköpostitse, ei julkisesti.

Koska olen avoimen toiminnan kannattaja - ks. arvot - ja koska asia koskee niin yrittäjiä kuin heidän asiakkaitaan, eli melkoisen suurta määrää Naantalin asukkaita, on avoimuus erityisen paikallaan.

Tästä linkistä voi ladata kaikille kaupunginhallituksen jäsenille lähetetyn julkisen kirjeen. Toivon kommentointia tälle sivustolle tai muulle julkiselle foorumille. 

--

Päivitys 14.10.2017 klo 13:18

Sirpa Hagsberg teki valtuuston kokouksessa 4.9 aloitteen "Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki varaisi vielä kaikille kirjaston käyttäjille mahdollisuuden lausua mielipiteensä kirjaston kehittämissuunnitelmasta tilaratkaisuineen ja huomioisi mahdollisuuksien mukaan uudet ideat." Kaupungin sivustolle luotiin välittömästi kysely. Toimistotiloista kysyviä yrittäjiä kehoitettiin vastaamaan tähän kyselyyn, jonka tulokset annettaisiin edelleen asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston 16.10 pidettävän kokouksen esityslistalla, kirjastoa koskevan asiakohdan yhteydessä, on liitteenä kyselyn vastausten yhteenveto. Tarkkaavainen yrittäjä otti yhteyttä kummastellen, miksi hänen vastauksensa ei tästä yhteenvedosta löydy. Otettuani yhteyttä kaupunginjohtajaan elinkeinoasiamies soittikin 13.10 kertoen, että yrittäjien vastauksia ei tosiaankaan löydy - vielä tarkaavaisempi olisi huomannut, että koosteen alussa lukeekin vuosiluku 2016, "Kirjastokysely nuorille". Valtuustoaloitteessa mainitusta kyselystä ja sen tuloksista ei siis ole vielä tietoa. Näyttää valitettavasti siltä, että vastaukset saadaan vasta kun päätös on jo tehty. Tilaratkaisuihin liittyy yritysten toimistotilojen poistaminen, joka implisiittisesti on "rivien välissä". Se on mahdollinen seuraus, ei erikseen päätettävä asia.

Ei mennyt kuin Strömsjössä, mutta onneksi päätöksentekoprosessi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Kittilässä. 

Totta, kai

Torstai 28.9.2017 - Kristiina Sunell

"Alueella X asuvat ovat tyhmempiä kuin alueella Y asustavat. Voipa vielä väittää alueella X kasvamisen leikkaavan lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään." Aikamoista. Kumpi tässä nyt on vauhdissa, Halla-aho vai Huhtasaari? Korvaa X ja Y haluamillasi alueen nimillä, mutta varo puhumasta halventavasti. Onnistuuko? Kyllä, jos Tuomas Enbuskeen ja hänen maaliskuiseen kirjoitukseensa on uskomista. Nettivihapuhepoliisi ei sakota tyhmyydestä. 

Kansan hauskuuttajana voi toki toimia kyyninenkin henkilö. Pakkomyönteisyys ja supersuvaitsevaisuus saattavat olla ärsyttäviä piirteitä, joten miksipä ei. Maalaisten (myös ahvenanmaalaisten) itsetunto kestää muutamat enbusket. Kiukkuisen ukon asenne on jopa ymmärrettävä: jokainen kansalainen, joka maksaa valtiolle 4 500 euroa enemmän kuin tuottaa, saattaa aiheuttaa epätodellisen kovaa tuskaa landelaistaustaisten toimesta jo valmiiksi karrelle kynnettyyn mielen maisemaan.

Kalliiksi tulevien kansalaisten lisäksi suomalaiset (maalaiset, tietysti) hassaavat hevosten hyysäämiseen aivan tolkuttomasti verovaroja, jonka vuoksi koulutuksesta pitää leikata samat miljoonat. Että tämäkin vielä. Vai miten se menikään? Joskus twiitti menee niinsanotusti twittuiluksi. Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Tosiasioitten selvittäminen on vaikeaa, niitä kun on niin valikoituja kuin vaihtoehtoisiakin. Milloin musta on valkoista tai punainen vihreää, milloin totta vain toinen puoli. Ainoa mielipidevaikuttamisesta vapaa aviisi lienee enää Puutarhalehti. 

Tämäkin kirjoitus on saanut vaikutteita täräyttelyjournalismista. Kiitos tyylilainasta ja anteeksi vastapallo, Tuomas Enbuske. Mauttomuus on vain makuasia. 

Kirjoittaja on kotoisin kehä III:n rajan takaa, ravihevosen osaomistaja ja hieman yksitotinen puoliruotsinkielinen.

Valintoja ja uudistumista

Maanantai 25.9.2017 klo 15.33

Jatkan vielä ensi vuoden V-S Yrittäjien hallituksessa sekä Turun seudun elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan jäsenenä. Tärkeitä asioita on runsaasti, kaikki kiinnostaa, mutta aivan kaikkeen ei aika riitä. Luottamuspaikkoja minulla tulee olemaan ensi vuonna puolet vähemmän kuin tämän vuoden alussa, silti vielä puolisen tusinaa. Meripelastus, maanpuolustus, ympäristö, rakentaminen ja taidemuseon kannatusyhdistyksen toiminta tarjoavat paljon uutta perehtymistä ja opittavaa oman yrittäjyyden ohella. 

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Ei enää aivan sama

Maanantai 21.8.2017 klo 9.15 - Kristiina Sunell

Perjantaina Salosta kotiin ajaessani sain puhelun, jossa varoitettiin menemästä Turun keskustaan. Torilla oli puukotettu useita ihmisiä. Kaikki viittasi terrorismiin, vaikka monen oli sitä vaikea uskoa, saati myöntää. Eihän Suomessa, ei Turussa voisi sellaista tapahtua. Moneen kertaan on korostettu Suomen olevan turvallinen maa. Mielessä käyvät ystävät, jotka ovat Turussa töissä ja tähän aikaan torilla odottamassa bussia. Tunne on pelko - kyllä, olipa siihen lupa tai ei, sillä pelko aiheutuu turvallisuuden tunteen puuttumisesta. 

Ehkä oli kysymys yksittäisen mielenterveyden häiriöistä kärsivän henkilön teosta, yksittäistapauksesta, kuten Vantaan Myyrmannin naulapommissa tai Imatran ampumistapauksessa - jostain jonka yleistymisen voisi estää läheisten ja mielenterveystyötä tekevien avulla. Tai kenties pahasta perheväkivallasta, jonka uhrit eivät olisi ajoissa päässeet turvataloon. 

Joudutaan kuitenkin toteamaan Turun puukoniskujen olevan osa kautta Euroopan yleistyneitä terrori-iskuja, joiden estämiseksi on tehty suunnitelmia ja strategioita, mutta iskujen ehkäisemiseen ei Suomessa ole esimerkiksi riittävästi resursseja.

Lauantaiaamuun mennessä tilannekuva oli selkeämpi. Poliitikot olivat lausuneet paheksuntansa terrori-iskun vuoksi sekä esittäneet asiaankuuluvat valittelut, kuten vain päivää aikaisemmin Barcelonan kuolonuhrien ja loukkaantuneiden vuoksi tehtiin. Jossain sanottiin, että Turku ei muuttunut terrori-iskun johdosta.

Ei Turku muuttunutkaan.

Vaikka kaupunki on pitkän historiansa aikana valloitettu, palanut ja pommitettu, Turun linna on edelleen paikoillaan ja vesi virtaa Aurajoessa. Keskiaikaisiin raunioihin pääsee tutustumaan Aboa Vetus & Ars Novassa. Tulipalolta säästynyt Käsityöläismuseo rakennuksineen on hieno paikka. Kaupunki on yksi Suomen kauneimpia, edelleen. Yksi puukotusten sarja ei kaupunkia muuta. Sehän on kivestä tehty.

Mutta ihmisiä ei ole tehty kivestä.

Uhrien ja heidän omaistensa puolesta tuntuisi pahalta väittää tapahtunutta "täysin turhaksi murhenäytelmäksi" muutoin kuin viittaamalla jo keväällä kohonneeksi ilmoitettuun turvallisuusuhkatasoon.  Todetty uhkataso säilyi edelleen tasolla kaksi, sillä jo aiemmin tunnistettu riski oli "vain" realisoitunut. Oletettavasti muita iskuja on saatu ehkäistyä ennalta. En halua ajatella mitä tasot kolme ja neljä olisivat. 

Turun kauppatorilta löytyi perjantaina 18. elokuuta monia miehiä, jotka oman henkensä vaarantaen jäivät pelastamaan puukotettuja naisia. Rohkeuden määrä on ihailtavaa ja ansaitsee tunnustuksen. Poliisin ripeä toiminta esti uhriluvun kasvamisen, tapahtumaan mahdollisesti liittyvät muut henkilöt pidätettiin jo perjantai-illan aikana ja etsitty ajoneuvo löytyi nopeasti. Monen pelastumisesta on syytä olla kiitollinen.

Pahuuden voittoon riittäisi se, että hyvät eivät tekisi mitään. Onnettominta olisi kiistää riskit ja siten hyväksyä "uusi normaali" johon kuuluu satunnaisia terroritekoja ja omaan maailmankatsomukseemme kuuluvan tasa-arvon murentaminen. Faktojen uutisointi on parempaa kuin pimento, joka vain lisää huhuja, epäluottamusta, epäluuloa ja turvattomuuden tunnetta - juuri niitä kristillistä ihmisarvoa halveksivien on helppo käyttää hyväkseen.

Lisäys (klo 19:00) Median merkitys tuli esille jälleen tänään. Toivoisi Turun Sanomien kaltaisen median keskittyvän enemmän tiedonvälitykseen kuin  profiloitumiseen mielipidevaikuttajana. Uhriutuminen ja hyökkääminen ei aina ole paras puolustus, vaan rehellinen ja tasapuolinen asialinja.

Tuskinpa vaan

Lauantai 24.6.2017 klo 23.32 - Kristiina Sunell

"Tuskinpa vaan" vastaa hän naurahtaen. Hämmentävää. Oletin kysymyksen olevan ilmoitusasiasta, mutta voidaanhan tästä tovi keskustella. Kirkonkello oli kyllä sanonut "pomm" jo aika monta kertaa, joten neuvotteluvaraa oli varsin vähän. Nukkumaanmenoaika, mielestäni.

Iltapalaksi nautittiin kirsikkajugurttia, koska ei ollut mustikkaa - ihan hyvää sekin. Entä kissan iltapala? Ehkä kalojen jälkiruokaa? Kalat syövät kiviä, jonka vuoksi ne eivät kuulemma juurikaan puhu - "Hiljaista on" - niin on, ollakseen juhannuspäivän ilta Naantalissa. 

Iltapuhteet. Sovitaan nukuttavan yläkerrassa, mutta rappuihin ei mennä taapertamaan. Koska "muuten tulee kamala onnettomuus ja sitten palomies Sami", tietää hän. Tästä ollaan yhtä mieltä. Mietitään mitä huomenna tehdään. Jos nukkuu paljon niin kasvaa lapsesta ihmiseksi, joka kuulemma tapahtuu kun on "kolmekymmentäuksi vuotta vanha". Hyvä näin. Pian pohdinta harvakseltaan vaimenee ja kuuluu enää tasainen sateen ropina peltikatolla. 

Sää on mitä on. Juttuseura on kuitenkin maailman parasta. Elokuussa hän täyttää jo kolme vuotta. 

Rapistuneet rakkaat

Sunnuntai 30.4.2017 klo 0.01

Ringbomin huvila valmistui 1890-luvun alussa vanhan kaupungin reunalle, Kaivokadun ja Alikadun välisen tontin luoteispäähän. Hienon pitsihuvilan rannan puoleinen piha on kivetty nykyään talossa toimivan liikeyrityksen parkkipaikoiksi. Kaakkoispääty tontista on kuitenkin onneksi uudehkon päiväkotirakennuksen leikkipihaa. Lasten iloinen leikki pehmentää tämän muutoin murheellisen tontin olemusta.

Tuulensuoja rakennettiin vuonna 1879 suutari H.Lindströmin perunamaalle. Rakennus toimi aluksi koulutalona, jossa oli myös opettajan asunto sekä tullikamari. Myöhemmin talossa toimi museon lisäksi apteekki. 

Vuonna 1979 alakerta muutettiin päiväkotitilaksi. Nykyään rakennus palvelee matkailua. Uusittujen ikkunoiden vuorilaudat ja kolmionmalliset otsalaudat ovat pääosin vanhoja, samoin kuin haukkaikkunatkin.

Jo pitkään Naantalin kaupungin omistuksessa olleet talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Osana Naantalin vanhaakaupunkia ne ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä. Näin todetaan Naantalin kaupungin, Vallis Gratiae- yhdistyksen, Varsinais-Suomen liiton ja Turun maakuntamuseon kustantamassa kirjassa Naantalin Vanhankaupungin rakennuskanta, Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10 IBSN 951-595-115-1 vuodelta 2006.

Näkyvämpää avoimuutta

Perjantai 17.3.2017 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin on kirjattu avoimuus ja asiakaslähtöisyys.
Siksi onkin epäjohdonmukaista että kuluvan valtuustokauden aikana luottamuselinten pöytäkirjojen esilläoloaikaa on lyhennetty. Aiemmin pöytäkirjat olivat tarkasteltavissa kaupungin verkkosivustolla vähintään koko valtuustokauden ajalta, nyt vain noin kahden kuluneen vuoden jaksolta.

Tiedonsaannin rajoittaminen osoittautui ongelmaksi pyrkiessäni laatimaan koostetta valtuustokauden aikana tehdyistä elinkeinoihin ja yrittäjyyteen liittyvistä aloitteista. Näitä tietoja olisi tarvittu Naantalin Yrittäjien 14.3 järjestämässä kuntavaalipaneelissa. Niitä olisivat tarvinneet myös paneeliin osallistuneet kuntavaaliehdokkaat - ei vain paneelia varten, vaan hankkiakseen tietoa jo tehdyistä päätöksistä käsittelyketjuineen. Yrittäjäyhdistys tulee joka tapauksessa tarvitsemaan kokonaiskuvan arvioidakseen elinkeinostrategian toteutumista ja päivittämistarvetta uuden valtuustokauden alkaessa.

Syy rajoittamiseen on Naantalin kaupungin verkkosivuston Kysymystorilla 10.3 julkaistun vastauksen mukaan Kuntaliiton ohjeistus. Kuntalaki ei kuitenkaan velvoita pitämään nähtävilläoloaikaa mahdollisimman lyhyenä, eikä kuntaliiton suosituskaan rajoita muuta kuin henkilötietoihin liittyvien asiakirjojen julkista saatavuutta. Raisiossa toimielinten pöytäkirjat ovat nähtävillä koko valtuustokauden ajalta. Järjestelmä on sama Dynasty kuin Naantalissa, joten syy ei ole tekninen. Verkkolevytilaa tarvittaneen joka tapauksessa arkistointivelvoitteen vuoksi, joten nähtäviltä poistamisesta koituu vain ylimääräistä, turhaa työtä. Turussa lautakuntien päätökset ovat julkisesti ja helposti verkkosivuilla luettavissa vuoden 2013 alusta lukien, kaupunginhallituksen pöytäkirjat jopa vuodesta 1995 alkaen.

Päätösten saatavuuden rajoittaminen hankaloittaa myös päättäjien tiedonsaantia. Vilhelm Junnilan 13.3. kaupunginvaltuuston kokouksessa esittämän aloitteen perusteella käytäntöjen parantamiselle löytyy puoltoa valtuutettujen joukosta. Kehittämistarpeesta mainitsi samassa valtuuston kokouksessa myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakoski. Kuntalaisen näkökulmasta Raision ja Turun käytäntöjen soveltaminen edistäisi niin avoimuutta, kuin asiakaslähtöisyyttäkin.

Kannatan.

Vastauksia Rannikkoseudun vaalikoneeseen

Maanantai 13.3.2017 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomien vaalikone sisälsi hyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Mahdollisuutta vastausten perusteluun ei valitettavasti ollut, joten kerron tässä omat perusteluni.

Näistä sekä seuraavan valtuustokauden aikana esille tulevista asioista toivon voivani keskustella oman kaupungin asiantuntijoiden, asukkaiden kanssa. Keskustelun perusteella muutin omaa kantaani mm. kysymykseen peruskoululaisten sähköisistä oppikirjoista.

Naantali tarjoaa hyvät peruspalvelut kuntalaisille

-       Täysin samaa mieltä

-       Onko kaikki huomioitu? Miten hyvin ovat esimerkiksi erityistarpeisten lasten asiat?

Naantalin tarjoamat palvelut pitää pääsääntöisesti tuottaa omana työnä eikä ulkoistaa niitä

-       En ota kantaa…

-       …koska kysymys on epäjohdonmukainen: tärkeintä on tuottaa laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti; ideologialla vähemmän merkitystä asukkaalle kuin poliittista puoluetta edustavalle ehdokkaalle

-       Valinnanvapaus on tärkeää; paikallisesti toimivien lääkärikeskusten, hammaslääkärien ja fysioterapeuttien palvelut ovat lähellä kuntalaista; ne pysyvät lähellä kun palveluja käytetään

Naantalin tulee aloittaa kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa

-       Täysin eri mieltä

-       Jos toteutettujen kuntaliitosten tulokset ovat vielä näkemättä; mitä piti toteutua, mitä oikeasti saavutettiin?

-       Noin 20.000 asukkaan kunta toimii tehokkaasti eikä väliportaan hallintoa tarvita

Maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen parantaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja Naantalissa

-       Osittain samaa mieltä

-       Se ei nimenomaan tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimia valtuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä

Naantalin veroprosentti on kilpailukyinen seudun muihin kuntiin verrattuna

-       Täysin samaa mieltä

-       Nyt on näin, mutta tuleeko lisää velkaa, jääkö jokin tärkeä investointi toteuttamatta?  

-       Veroprosenttia tärkeämpää on se, että rahoille saadaan vastinetta, eli tehottomuutta ei pidä tukea nostamalla veroprosenttia, vaan on tuotettava palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa

Sote-uudistuksen jälkeen Naantalin hallintomenoja tulee leikata tarvittaessa irtisanomisilla

-       Osittain samaa mieltä

-       Eläköitymisen kautta

-       Mitä sote:n säästöt muutoin tulisivat? Operatiivista henkilöstöä ei saa irtisanoa vaan heitä tarvitaan lisää

-       Maakuntamallin tulee vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä

Naantalin tulisi ottaa vuosittain vastaan vähintään 20 pakolaista itsenäisesti muuttavien ja perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten lisäksi

-       En ota kantaa

-       Resurssien mukaan

-       Turvapaikan saaneiden pakolaisten tulee saada riittävät palvelut; voidaanko ne järjestää Naantalissa? Tulkkaus- ja kotouttamispalvelut ovat paremmin saatavissa paikkakunnissa, joissa on suurempi väestöpohja

Asuntojen kaavoittaminen Lammasluotoon on tärkeää, jotta Naantalin väkiluku saadaan kasvuun

-        Täysin eri mieltä

-       Lammasluodon rakentamisella ei menisi vain täyttömaan alue, vaan runsaasti ulkoilualuetta sen ympäriltä sekä venevalkaman käyttäjien, NPS:n purjehtijoiden (mukaan lukien vammaisurheilijat ja juniorit) sekä talvisaikaan avantouimareiden tarvitsemat parkkipaikat

-       Merellinen rakentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että merenrannat rakennetaan ja merellisten rantojen yleinen virkistyskäyttö kärsii

-       Jos Kailon saari poistuu asukkaiden vapaasta ja ilmaisesta käytöstä, ja mikäli Kuparivuorikin rakennetaan, on ulkoilualuetta keskustan liepeillä vähän

-       Virkistysalueet ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi; suunnitellut kerrostalot 150 asukkaalle tuovat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja merenrantaan sijoittuvaa rakentamista voidaan toteuttaa esimerkiksi uudelle asuntomessualueelle

Kuparivuoren leirintäalueen toiminta tulee siirtää Luonnonmaalle ja rakentaa tilalle asuntoja naantalilaisille

-       En ota kantaa

-       Tarvitseeko rakentaa asuntoja, etenkin jos Kailo ja Lammasluoto ovat jo yleisinä ulkoilualueina menetetty; Kuparivuorella voisi laajentaa urheiilu- ja ulkoilukäyttöä? 

-       Ei pidä maalata itseään nurkkaan kaavoituksessa; eri vaihtoehdot on tutkittava tarkoin ja huomioitava alueella jo asuvien kokemukset ja mielipiteet sekä lähellä sijatsevan teollisuuden toimintaedellytykset. Tämä olisi tullut tehdä jo osayleiskaavavaiheessa, mutta nyt aivan viimeistään asemakaavoja laadittaessa.

Luonnonmaalle voidaan kaavoittaa paikka tornihotellille, jos yksityisillä toimijoilla on realistiset edellytykset sen toteuttamiseen

-       Täysin samaa mieltä

-       Matkailu tarvitsee uudistamista

-       Luonnonmaalle voitaisiin rakentaa hyvin moderni asuinalue

Naantaliin pitää rakentaa merkittävästi lisää pieniä vuokra-asuntoja

-       Osittain samaa mieltä

-       Lisää vuokra-asuntoja, mutta mieluummin perheille sopivia kuin ainoastaan pieniä

Naantalin kannattaa järjestää asuntomessut 2020-luvun alkupuolella

-       Täysin samaa mieltä

-       Rakentamisen aikaiset työt tuovat paikallisille yrittäjille liiketoimintaa ja työpaikkoja

-       Tähän tavoitteeseen olisi jo pitänyt käyttää enemmän aikaa ja resursseja, ei esimerkiksi Lammasluodon rakentamissuunnitelmiin

-       Luonnonmaalle on joka tapauksessa suunnitelmissa uusi koulu ja päiväkoti, joten alueen suunnittelu lapsiperheillekin sopivaksi on hyvä tilaisuus

Verovaroja voidaan tulevaisuudessa käyttää Luonnonmaan kanavan rakentamiseen

-       Osittain samaa mieltä

-       Matkailu tuo kaupunkiin tuloja; kanavan kustannukset pitää arvioida realistisesti ja sen mahdollinen toteutus vaiheistaa järkevästi

-       Asuinalueesta saataisiin näin mielenkiintoinen

-       Kehittäminen ei saa aina tarkoittaa sitä, että rakennetaan kerrostalo, vaan pitää pyrkiä löytämään myös luovia ratkaisuja

-       Kustannuksia ja hyötyä tulee verrata suunnitelmaan rakentaa kulkusillat Hiippaan ja Jakoluotoon, joka saattaisi pilata Nunnalahden ja Kalevanlahden veden pintakiertoa

Kaupungin pitää selvittää tulevalla vaalikaudella Naantalin Energia Oy:n myyntiä

-       Täysin eri mieltä

-       http://naantalinenergia.blogspot.fi/2017/02/asiakkaan-etu-laatuvalttina.html

-       Naantalin Energia tuottaa hyvän palvelun lisäksi useita satoja tuhansia euroja vuosittaisia osinkoja kaupungille

Kaupungin tulee hankkia keskustasta liiketiloja, joita vuokrattaisiin yrityksille ja tuettaisiin näin uusien työpaikkojen syntymistä

-       Täysin samaa mieltä

-       Toimitiloja poistuu kun nykyisen Naantalin keskustan rakennuksia puretaan uusien tieltä; vuokrien tulee olla kohtuullisia

-       Taksien toiminta on turvattava varaamalla tilaa taksien ja linja-autonkuljettajien taukotilalle, sillä joukkoliikenne on tärkeää ja bussivuorot saariston suuntaan harvat

Naantalin peruskouluissa paperiset oppikirjat pitäisi korvata sähköisillä oppikirjoilla

-       Osittain eri mieltä

-       Tietotekniikka ei saa olla itsetarkoitus

-       Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää kuulla laajasti lasten vanhempia ja opettajia sekä perehtyä kokemuksiin muista kunnista

-       Toisin kuin itse ensin luulin, sähköiset kirjat eivät ole paperisia edullisempia

Maijanmäen koulurakennukseen pitää toteuttaa luokat 1-9 sisältävä yhtenäiskoulu

-       Osittain eri mieltä

-       Jos tarkoituksena on tehdä 700 oppilaan suurkoulu, en puolla ajatusta

-       Jättimäisiä kouluyksiköitä tulee välttää, pieniä koulu- ja luokkakokoja suosia

Kuparivuoren koulukiinteistöstä voidaan luopua, jos korvaavat koulutilat voidaan osoittaa muualta keskustan alueelta

-       Osittain eri mieltä

-       Ks edellinen kysymys; onko tarkoitus siirtää kaikki oppilaat Maijamäkeen?

-       Kuparivuoren koulu sijaitsee  liikenteellisesti hyvin, päättyvän kadun varrella, joten läpiajoa on vähän - hyvä asia erityisesti peruskoulun ala-asteen oppilaille

-       Haluaisin selvittää asian taustoja lisää: miksi Kuparivuoren koulusta pitäisi luopua ja mitä tälle tontille tulisi sen sijaan?

-       Jos kouluja lakkautetaan tai muutetaan hyvin suuriksi yksiköiksi sillä perustelulla, että lapsia on alueella vähän, on varmaa että lapsiperheitä ei Naantaliin muuta lisää

Lapsilla tulee olla oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä ole yrittäjiä tai opiskele kokopäiväisesti

-       Osittain eri mieltä

-       0-3 vuotiaat eivät tarvitse varhaiskasvatusta vaan hoivaa; perhepäivähoito on erittäin hyvä vaihtoehto

-       Puolipäiväinen varhaiskasvatus riittää, sillä kuka pieni lapsi jaksaa olla koulussa 8 tuntia? Ekaluokkalaisen päivät ovat vain 4-5 tuntia, joten sitä pienempien esikoulu ei voi olla koko päivän mittainen

-       Termit ovat epäselviä – pitää puhua päivähoidosta kun tarkoitetaan päivähoitoa, ja varhaiskasvatuksesta kun tarkoitetaan esiopetusta

On tärkeää, että Naantali tukee Musiikkijuhlien järjestämistä noin 150 000 eurolla vuosittain

-       Osittain eri mieltä

-       Onko toiminta muutoin kannattavaa, vai perustuuko Musiikkijuhlat saadun tuen varaan?

-       Asiaa pitää selvittää samoin kuin sitä, tulisiko tukia jakaa tasaisemmin eri kulttuuriyhdistyksille

Naantaliin pitää rakentaa uusi kirjasto- ja kulttuuritalo

-       Osittain samaa mieltä

-       Kirjasto on jo, Taidehuoneen käyttöaste on liki 100 % ja tila on pieni

-       Pitääkö rakentaa uusi, vai voisiko esimerkiksi Postin käytöstä poistuvaa rakennusta käyttää Kulttuuritalon tilana? Sille on jo pitkään ollut tarvetta.

Naantaliin pitää rakentaa kunnallinen uimahalli

-       Osittain samaa mieltä

-       Ovatko uimahallin käyttäjät valmiita maksamaan uimahallin käytöstä kustannusta vastaavan hinnan; jos eivät, hyväksytäänkö se että  veroprosenttia voidaan korottaa vastaavasti?

Naantalin pitää nostaa kesämökkiläisiltä perittävää kiinteistöveroa (1,35 %) vähintään Paraisten kaupungin perimälle tasolle (1,50%)

-       Osittain samaa mieltä

-       Naantalissa on noin 4600 kesäasuntoa ja niitä muutetaan ympärivuotiseen käyttöön nopeutuvaan tahtiin

-       Kesäasukkaiden kiinteistöveron korottaminen, mikäli veroja joudutaan korottamaan, on parempi ratkaisu kuin Naantalissa ympärivuotisesti asuvien verojen tai taksojen ja maksujen korottaminen

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14.01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Naisjohtajat esiin!

Lauantai 25.2.2017 klo 20.06

Keksin Naisjohtajat esiin! -kampanja tekee numeron maamme menestyneistä ja lujatahtoisista naisjohtajista. Mukana on vaikuttajia niin yritysmaailmasta, politiikasta kuin järjestökentältäkin. Keksin kuvaajat ovat kuvanneet 365 naisjohtajaa kautta koko Suomen. myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio käytiin kuvaamassa Inarissa. 

Kaikki kuvat ja haastatellut naisjohtajat ovat esillä Keskuskauppakamarin Naisjohtajat- sivustolla. Oma haastatteluni ja Suvi-Tuuli Kankaanpään ottama kuva löytyvät tästä linkistä: http://naisjohtajat.fi/henkilot/kristiina-sunell/

Asiakkaan etu laatuvalttina

Torstai 9.2.2017 klo 6.47 - Kristiina Sunell

Runsaat neljä vuotta Naantalin Energian hallituksen jäsenenä on tarjonnut tilaisuuden perehtyä toimialaan, joka on tärkeä osa jokaisen asukkaan ja yrittäjän arkipäivää. Energiablogissa kirjoitukseni paikallisen, naantalilaisten omistaman energiayhtiön palvelumuotoilusta.

Julkisesti avoin

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21.30

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakosken asiantunteva kirjoitus kertoo uuteen kuntalakiin liittyvistä muutoksista. Uusi kuntalaki astui voimaan jo toukokuussa 2015, joskin osaa säännöksistä sovelletaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa, 1.6.2017 lähtien. Päättäjien sidonnaisuuksista on jatkossa pidettävä julkista rekisteriä.

Mikä siis muuttuu?

Luottamushenkilön jääviyden periaate on sama kuin se on ollut jo useiden vuosien ajan. Luottamushenkilön on edellytetty itse ilmoittavan jääviydestä, jolloin hän jää pois mahdollista intressiristiriitaa aiheuttavasta päätöksenteosta. Uutta on velvoite pitää julkista rekisteriä, josta myös esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden sidonnaisuudet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävissä.

Kaupungin omat yhtiöt omia...

Kaupungin omistamien yhtiöiden, Naantalin Energia Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hallituksen jäsenen roolissa olen pohtinut intressiristiriidan riskiä. Kaikki kuntalaiset ovat kuntayhtiöiden omistajia ja näiden yhtiöiden maksamat osingot käytetään palvelujen tuottamiseen samoille kuntalaisille.

Osakeyhtiölaki velvoittaa toimimaan aina yhtiön parhaaksi ja sen toimintaedellytysten varmistamiseksi, ryyditettynä huollisuusperiaatteella ja yhtiön hallituksen jäsenen henkilökohtaisella vastuulla. Tämä ei ole erityisen vaikeaa: kuntakonserniin kuuluvan yhtiön etu on yhtä kuin kaupunkilaisten etu. Näkemyseroja saattaa ilmetä siitä, josko yrityksen tulee tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja lyhyellä aikavälillä, vaiko käyttää liiketoiminnasta saadut tulot tuleviin investointeihin, jolloin tuloja saadaan pidemmällä aikavälillä enemmän. Jokainen investointi ja sen vaikutukset tulee punnita huolellisesti.

Viime kädessä tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat arvioivat miten yhtiön hallitus on onnistunut hyvän hallintotavan noudattamisessa.

...ja muut toimijat muita

Kuntien ja kaupunkien yhtiöt saavat ohjauksensa omistajilta. Myös yksityisesti omistettujen yhtiöiden tärkeimpiä päätöksiä ohjaa omistajan tahto. Hallituksen toimintaa ohjaa sama osakeyhtiölaki, jota noudattaen myös kuntayhtiöt toimivat: yrityksen tulee tuottaa omistajalleen voittoa vastineeksi sijoitetusta pääomasta ja otetusta liiketoimintariskistä. Tieto yksityisesti omistetun yhtiön hallituksen jäsenistä on julkisista rekistereistä tarkistettavaa tietoa, osakkeiden hallinta puolestaan on vaikeampi selvittää.

Ristiriita saattaa syntyä kun kunnallisen luottamustoimen haltija on samaan aikaan yksityisen yrityksen hallituksen jäsen ja päätettävänä oleva asia koskee tämän yhtiön etua. Erityisesti maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvässä asioissa sidonnaisuuksien julkisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Rekisterin tarve johtunee myös usean kunnan ja kaupungin korostamasta avoimuuden periaatteesta. Johtavat poliitikot joutuvat usein vastaamaan väitteisiin ja  syytöksiin omia tai lähipiirin kytköksiä koskien, eikä ilmiö ole aivan tavaton kuntatasollakaan. Avoin rekisteri toimii hyvin turhan "klikkijournalismin" suitsemiseksi. Avoin rekisteri on ikävä uutinen kohuotsikoilla lukijoita ja mainostuloja hakevalle medialle - hyvä uutinen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Kunnallisen päättäjän toimintaan rekisterivelvoite ei sinänsä tuo mitään uutta, sillä jääviysperiaatetta sovelletaan jo nykyisten käytäntöjen mukaan.